Etusivu

MUISTO SÄILYY -20 nuorta kohtaloa jatkosodasta

Sotamies Paavo Palanen

Suomen hevospitäjässä Ypäjällä näki päivänvalon jouluaaton aattona 23.12.1921 maanviljelijä Kustaa Palasen poika, joka kasteessa sai nimen Paavo Matias.

Isänsä jalanjälkiä seuraten Paavokin elätti itsensä maata viljelemällä, kunnes hänet kutsuttiin armeijan palvelukseen. Asevelvollisuutensa suorittamisen Paavo aloitti välirauhan aikana 9.11.1940 Jalkaväen koulutuskeskus 6:n 7. komppaniassa. Jatkosodan alkaessa koulutuskeskus sijaitsi Lempäälän Kuurilassa. Konepistoolikurssin hän suoritti 23.-29.9.1941.

17.1.1942 sotamies Paavo Matias Palanen sai siirron Jalkaväkirykmentti 2:n 5. komppaniaan Syvärille.

13.4.1942 komppania sai käskyn valmistautua vastaiskuun Sauman tukikohtaan Syväriin laskevalla Jandebajoella. Hyökkäys alkoi kello 21.30. Komppania pääsi noin 50 metrin päähän tavoitteestaan kun hyökkäys tyrehtyi vihollisen keskitettyyn ja tarkkaan konekivääri- ja pikakiväärituleen. Tulitaistelua jatkui puoleen yöhön, jolloin komppania sai käskyn vetäytyä takaisin.

Epäonnistuneessa hyökkäyksessä kaatui viisi ja haavoittui viisi miestä. Yksi kaatuneista oli nuori maanviljelijä Paavo Matias Palanen.

Paavo Palanen on haudattu Ypäjän sankarihautausmaahan.

Lähteet:

Paavo Matias Palasen kantakortit
Kenttäpiispan toimisto: kaatuneiden kortisto (T 20408)
Kotijoukkojen esikunta/rovastin toimisto: kaatuneiden sosiaalikortisto
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta
Jalkaväkirykmentti 2:n 5. komppanian sotapäiväkirja (SPK 8927)
Jalkaväen koulutuskeskus 6:n päiväkäskyt
Jalkaväkirykmentti 2:n päiväkäskyt
Jatkosodan Vapautemme hinta –materiaali: valokuvat (T 13561)

Siirry arviointiin ja kommentointiin sivun alalaidassa

Kommentit

#1 19.06.2011 23:23:30 (anonyymi)

Olen huomannut, että Degtyarev M-27, "Emma", oli venäläisillä tehokas ase. Ja siten usein kohtalokas meidän sotilaille, kuten kävi Paavolle. Kävin intin jv:ssä noottikriisin aikaan ja olen ihmetellyt pk:n heikkoa asemaa S.A:ssa. Johtuiko siitä, että L-S M/26 oli epävarma ja lipas vain 20 patr. Onneksi 450 Emmaa tuli Talvisodasta saaliina. Ei sitten ehditty tai ymmärretty kopioida. Sodan lopulla tulivoimaisinta, Maxim M32-33 kk:ta oli n. 1500. Mutta vihollinen jyräsi tykistöllä ja pans

#2 21.06.2011 11:13:05 (anonyymi)

Niukka kertomus jättää kysymyksiä. Pyrittiin pimeässä pimeässä yllätykseen, mutta vartiomies tai lankamiina hälytti? Unohtui ehkä havaittujen kahden kk:n lisäksi ne 20 Degtyarevia, jotka pian tikkasivat täydeltä laidalta? Ei häävi asema niiden edessä kp-miehillä, Paavolla ja muilla. Muistutti vastahyökkäystä Äyräpään kirkonmäelle Talvisodassa. Silloin kylläkin Suomessa. Miksi tulivalmistelutta? Oliko kohde maastoa hallitseva vai puuttuiko meiltä vielä "itäistä pituutta"?

Kommentoi asiakirjaa

Voit jättää yhteystietosi, jos haluat. Kommentti ilmestyy näkyville heti kun ylläpito ehtii sen tarkistaa.

Kommentti ja laskutoimitus ovat pakollisia tietoja.

Kansallisarkiston Muisto säilyy -työryhmä

verkkonayttely@narc.fi