MUISTO SÄILYY -20 nuorta kohtaloa jatkosodasta

MENEHTYNEET

PORTTI
Avaa kuva uudessa ikkunassa

- Linnoittaja sairastuu Antreassa

Työvelvollinen Urho Komulainen

Työvelvollinen Urho Komulainen (T 13561)Urho Komulainen oli kuhmolainen nuori maanviljelijä, joka oli syntynyt helmikuussa 1921. Kansakoulun suorittanut Urho toimi kotipitäjässään työmiehenä, kunnes yleinen maailmantilanne alkoi kärjistyä. Talvisodan syttymisen aikaan Urho oli ilmoittautunut vapaaehtoisena mukaan Pohjois-Suomen ryhmän II täydennyspataljoonaan.

Varusmiespalvelukseen Komulainen astui Mikkelistä Oulaisten kautta Ouluun siirtyneeseen Jalkaväenkoulutuskeskus 5:een tammikuussa 1940. Sotilasvalan vannomisen aika oli 12.3.1940, vain päivää ennen Moskovan rauhan voimaantuloa. Mallikkaasti sujunut varusmiespalvelus päättyi ennenaikaisesti lokakuussa, kun ärhäkkä keuhkopussintulehdus kaatoi pojan petiin. Uusintatarkastus pidettiin kahta vuotta myöhemmin ja sen tulosten perusteella vapautusta päätettiin jatkaa vuoteen 1944.

Urho Komulainen oli toipilasaikanaan III luokan nostomies, jollaisena hänet osoitettiin loppuvuonna 1942 työvelvollisena apumieheksi 20. Erillisen Linnoitusrakennuskomppanian käyttöön. Linnoitusrakennuskomppaniat liikkuivat tarpeen mukaan paikasta toiseen ja Urhonkin komppania ehti toimia jälleenrakennustöissä ainakin Vienan Karjalan Vuonnisessa, Suomussalmen Haukiperässä ja Antreassa Karjalan kannaksella.

Antreassa pitkittynyt yskä vaivasi ja keväällä 1943 Urho hakeutui lääkärin vastaanotolle. Pian nousi korkea kuume, minkä jälkeen vaivojen aiheuttajaksi todettiin keuhkotauti, tuberkuloosi. Urho siirrettiin hoidettavaksi 13. Sotasairaalaan Viipuriin. Intensiivisestä hoidosta huolimatta potilaan tila kuitenkin heikkeni heikkenemistään. Huhtikuun alussa yleistilan kuvattiin olevan jo perin huono. Huhtikuun 7. päivänä tämän monipuolisen maanpuolustajan elämänlanka katkesi sairasvuoteella. Hänet haudattiin kotipitäjänsä Kuhmon sankarihautausmaahan.

Lähteet:

Urho Komulaisen sotilaskantakortti ja potilasasiakirjat
Päämajan linnoitusosaston henkilökortisto (T 13382)
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta
Jatkosodan Vapautemme hinta –materiaali: valokuvat (T 13561)
Reino Arimo: Suomen linnoittamisen historia 1918-1944 (Otava, Helsinki 1981)

Kommentoi asiakirjaa >>

Kansallisarkiston Muisto säilyy -työryhmä

verkkonayttely@narc.fi