MUISTO SÄILYY -20 nuorta kohtaloa jatkosodasta

MENEHTYNEET

PORTTI
Avaa kuva uudessa ikkunassa

- Sormenkärki jää viholliselle

Luutnantti Antero Alho

Luutnantti Antero Alho (T 13561)Luutnantti Alfred Antero Alho syntyi postinkantaja Frans Alhon perheeseen Loimaalle 23.10.1921. Hän suoritti ylioppilastutkinnon, minkä jälkeen tarkoituksena oli opintojen jatkaminen, kunhan varusmiespalvelus olisi ensin suoritettu.

Antero Alho astui välirauhan aikana varusmiespalvelukseen Jalkaväkirykmentti 14:n 8. komppaniaan. Hänet valittiin aliupseerikouluun, jonka kautta hänen onnistui jatkosodan jo alettua edetä tuolloin Kankaanpään Niinisalossa toimineen reserviupseerikoulun 52. upseerikurssille. Kurssijulkaisuun toverit kirjoittivat toisistaan ilkikuriseen sävyyn ja Alhokin sai kirjoihin itsestään luonnehdinnan ”sankarillisena falsettikomentajana, jota vastuu painoi kuin pikkujättiläistä”. Rintamaolosuhteissa vänrikki Alho osoittautui kuitenkin rohkeaksi ja tunnolliseksi kiväärijoukkueen johtajaksi, jolla maininnalla hänelle myönnettiin 4. luokan Vapaudenristi lokakuussa 1942. Ylennys luutnantiksi oli vuorossa pian sen jälkeen.

Pääosan sotataipaleestaan luutnantti Alho suoritti Karjalan kannaksella Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppaniassa, jossa hän toimi joukkueen johtajana. Sen riveissä hän myös päätti asevelvollisuutensa ja siirtyi jatkamaan palvelustaan reservin upseerina. Vuorottelu rintamavastuussa ja rintaman takana antoi välillä mahdollisuuden lepoon ja hillittyyn hauskanpitoon.

Kesäkuun 9. päivänä vuonna 1944 neuvostojoukot käynnistivät ennakoidun mutta ennennäkemättömän suurhyökkäyksen ja pitkä asemasotavaihe päättyi. Ensimmäisen hyökkäyspäivän iltana 5. komppania siirrettiin reservistä eteen ottamaan sitä vastaan. Tehtävänä oli suorittaa vastahyökkäys päivällä menetettyä, ulommaisena Suomenlahden rannalla ollutta Sormenkärjen tukikohtaa vastaan. Öinen rynnistys alkoi epäonnisesti, kun odotettu tykistön tuki jäi jostakin syystä lähes kokonaan saamatta. Siitä huolimatta 5. komppania eteni venäläisten taisteluhautoihin saakka aiheuttaen huomattavia tappioita, mutta kärsi niitä samalla itsekin. Tappioiden kasvaessa hyökkäys oli pysäytettävä ja vedettävä harventuneet joukot takaisin. Sormenkärjen alueelle jäi myös iskussa haavoittunut ja joukkosidontapaikalle menehtynyt 22-vuotias luutnantti Antero Alho, jota ei puna-armeijan paineessa saatu evakuoitua kotiin. Pian suomalaiset joutuivat vetäytymään kohti Viipuria ja Sormenkärki jäi lopullisesti venäläisten haltuun.

Alfred Antero Alhon hautamuistomerkki on Loimaan sankarihautausmaalla.

Lähteet:

Antero Alhon sotilaskantakortti
Jalkaväkirykmentti 58:n II pataljoonan sotapäiväkirja (SPK 13464)
Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppanian sotapäiväkirja (SPK 13401)
Päämajan kunniamerkkitoimiston arkisto (T 25834/16)
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta
Jatkosodan Vapautemme hinta –materiaali: valokuvat (T 13561)
Jatkosodan historia 4 (WSOY 1993)
Upseerikurssi 52:n kurssijulkaisu

Näytä kommentit

Kommentoi asiakirjaa >>

Kansallisarkiston Muisto säilyy -työryhmä

verkkonayttely@narc.fi