MUISTO SÄILYY -20 nuorta kohtaloa jatkosodasta

MENEHTYNEET

PORTTI
Avaa kuva uudessa ikkunassa

- Pommituslento Lavansaareen

Vänrikki Antero Nummi

Vänrikki Antero Nummi (T 13561)Äidinkielikseen sekä suomen että ruotsin ilmoittanut vänrikki Oma Antero Nummi syntyi kauppias Verner Nummen perheeseen Viipurissa 20.5.1921. Kutsuntaan välirauhan aikana marraskuussa 1940 osallistunut ylioppilas Nummi vaikutti tuolloin Helsingissä ja oli Helsingin suojeluskunnan jäsen. Kutsuntaan tullessaan hänellä oli jonkin verran sotakokemustakin, sillä talvisodan aikana hän oli toiminut Helsingin tykistösuojeluskunnassa. Sodanaikaisesta toiminnastaan hänelle oli myönnetty Talvisodan muistomitali kotijoukkojen soljen kera.

Hävittäjälennostoon toivonut nuorukainen määrättiin palvelukseen Lentosotakouluun kesäkuun 30. päivänä 1941. Hänen saapuessaan palveluspaikkaansa oli jatkosotaa kestänyt viikon verran. Siviilissä opiskelijana toiminut nuori mies lähetettiin pian upseerikoulutukseen, jonka läpäistyään hänet ylennettiin vänrikiksi 15:ntenä helmikuuta vuonna 1942. Varusmiesaikaan Nummi opiskeli lentämistä Tiedustelulentolaivue 35:ssä ja 17:ssä, ennen kuin hänet siirrettiin lentäjäksi Pommituslentolaivue 42:n 2. lentueeseen.

Syyskuun 17. päivä vuonna 1943 oli kääntynyt illaksi, kun Nummen ohjaama kaksimoottorinen brittiläinen Bristol Blenheim –pommikone nousi pommituslennolle Imatran Immolan lentokentältä. Nummen lisäksi koneessa olivat tähystäjä Åke Östenson ja konekivääriampuja Yrjö Pöntinen. Eri suunnista kerätty pommikonelaivue kokoontui Saimaan yläpuolella, josta se jatkoi matkaansa Suomenlahdelle kohti Lavansaarta, jonka lentokentän pommittaminen sille oli annettu tehtäväksi. Kenttä oli hyvin vartioitu. Valonheittäjien kiilat halkoivat ilmaa ja tulijoita kohtasi kiivas ilmatorjuntatuli: tehtävän kuluessa menetettiin ainakin yksi oma kone. Pommituksen suoritettuaan eri suuntiin hajaantunut joukko palasi kohti kotia.

Kotiin palattaessa sää heikkeni nopeasti ja sumupilvet alkoivat paikoin jo 50 metrin korkeudesta. Ensin pyrittiin nykyisin Kouvolassa sijaitsevalle Utin lentokentälle, mutta koska sitä ei löydetty, päätettiin yrittää ensin Immolaan ja sitten Suulajärven kentälle Karjalan kannakselle. Pitkittyneen etsinnän tuloksena polttoaine kävi vähiin ja toinen koneen moottoreista sammui Lahdenpohjan Sorolansaaren yläpuolella Laatokalla klo 23.50. Tällöin miehet päättivät hypätä laskuvarjoilla tuhoon tuomitusta koneesta. Korkeutta oli enää 300 metriä kun Pöntinen ja Nummea lähtiessään kätellyt Östenson pudottautuivat alas sakkaavasta koneesta. Viimeisenä hyppäsi Nummi, jonka varjo aukesi ennen aikojaan ja sotkeutui putoavaan koneeseen. Mitään ei ollut enää tehtävissä, kun ohjaaja koneineen syöksyi metsään Jaakkiman Kurenrannan kylän läheisyyteen. Antero Nummi on haudattu Hietaniemen sankarihautausmaalle Helsinkiin.

Lähteet:

Antero Nummen sotilaskantakortti
Ilmavoimien esikunnan lentokonetoimiston arkisto (T 19416)
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta
Jatkosodan Vapautemme hinta –materiaali: valokuvat (T 13561)
Hyvönen Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1939-1944: ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet, kadonneet, sotavankeuteen joutuneet sekä laskuvarjolla pelastautuneet. (Kirjateos, Helsinki 1982)

Näytä kommentit

Kommentoi asiakirjaa >>

Kansallisarkiston Muisto säilyy -työryhmä

verkkonayttely@narc.fi