SuomeksiPå svenska

Merkittävimmät asiakirjat 1890-2009

1890-1899E K4 ehdotusta
1900-1909E K4 ehdotusta
1910-1919E K5 ehdotusta
1920-1929E K4 ehdotusta
1930-1939E K5 ehdotusta
1940-1949E K4 ehdotusta
1950-1959E K4 ehdotusta
1960-1969E K4 ehdotusta
1970-1979E K3 ehdotusta
1980-1989E K4 ehdotusta
1990-1999E K3 ehdotusta
2000-2009E K4 ehdotusta
1890-2010E K12 ehdotusta

Arvonta

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä upeaa kirjapalkintoa (klikkaa kuvaa).

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä upeaa kirjapalkintoa (klikkaa kuvaa).

RAKENNUS 120 VUOTTA

Päärakennus avataan yleisölle UUTTA!

Päärakennus

Kansallisarkiston Rauhankadun päärakennusta ryhdyttiin suunnittelemaan 1880-luvun alussa. Syksyllä 1890 valmistunut rakennus edustaa tyyliltään uusrenessanssia ja kuuluu Helsingin keskustan monumentaalirakennuksiin.

Aiemmat toimitilat

Valtionarkiston pääsisäänkäynti korinttilaistyylisten pilareiden alla

Haminan rauhansopimuksessa vuonna 1809 Ruotsi velvoitettiin luovuttamaan kaikki Suomea koskevat asiakirjat vastamuodostetulle Suomen suuriruhtinaskunnalle. Asiakirjat siirrettiin Tukholmasta Turkuun vuosina 1810-1812 ja sijoitettiin hallituksen suojiin.

Vuonna 1819 asiakirjat siirrettiin Helsinkiin, josta oli tullut pääkaupunki vuonna 1812. Ne sijoitettiin ensin Etholénin taloon Esplanadin ja Unioninkadun kulmaan. Senaatin rakennuksen (nykyinen valtioneuvosto) valmistuttua vuonna 1822 arkisto siirrettiin sinne. Arkiston nimikin oli tällöin senaatin arkisto, koska arkistossa säilytettiin myös senaatin omia asiakirjoja. Senaatin arkisto toimi näin maan keskusarkistona.

Vuonna 1859 senaatin arkisto avasi ovensa tutkijoille ja vuonna 1869 nimi muutettiin valtionarkistoksi. Vasta 1880-luvun alussa valtionarkistolle ryhdyttiin suunnittelemaan omaa rakennusta.

 

 

 

Rakennustyöt alkavat

Valtionarkiston rakentamaton tontti Rauhankadun ja Nikolainkadun kulmassa 1866

Silloinen valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen antoi nuorelle arkkitehti Gustaf Nyströmille tehtäväksi laatia valtionarkiston rakennusta varten piirustukset. Paikaksi valittiin Rauhankadun ja Nikolainkadun (nykyinen Snellmaninkatu) kulmassa oleva tontti Vuohi-korttelissa Kruununhaassa.

Työt päästiin aloittamaan vuonna 1886 ja rakennus valmistui syksyllä 1890. Rakennuksen suunnittelussa ja sijoittamisessa tontille otettiin huomioon tulevan kehitys ja mahdollisten lisärakennusten tarve.

 

Uusrenessanssityylin taidonnäyte

Valtionarkiston tutkijasali vuonna 1901.

Valtionarkiston vanhaa rakennusta on pidetty suunnittelijansa yhtenä parhaimpana saavutuksena. Uusrenessanssityyliä oleva rakennus kuuluu Helsingin keskustan monumentaalirakennuksiin.

Sen suunnittelussa oli huomioitu ajan arkistorakennukselle asetetut vaatimukset muun muassa valon ja paloturvallisuuden suhteen. Rakennus oli jaettu kolmeen toisistaan erottuvaan osaan: tutkijasaliin, makasiineihin ja virkahuoneosaan.

Suurta tutkijasalia kiertää kahdessa kerroksessa valurautainen galleria ja suuret ikkunat pohjoisella seinällä tuovat runsaasti valoa. Rakennuksen valmistuessa ei ollut vielä käytössä sähkövaloa. Myös makasiinien välipohjat oli tehty valurautatangoista. Avoimet välipohjat toivat valoa kerrosten läpi. Makasiinien välipohjat korvattiin 1950-luvulla paloturvallisemmilla betonivälipohjilla.

Päärakennuksen valmistuttua rakennettiin vuonna 1891 Nyströmin suunnittelema piharakennus vahtimestareiden käyttöön. Talo jouduttiin purkamaan 1970-luvun rakennustöiden alta.

 

Taidetta sisällä ja ulkona

Valtionarkiston sisääntuloportaikko. Seiniä ja kattoa koristavat Salomon Wuorion koristemaalaukset

Valtionarkiston tutkijasalin, porrashallin ja käytävien katto- ja seinämaalaukset ovat koristemaalari Salomon Wuorion käsialaa ja aiheiden esikuvat ovat italialaisista linnoista.

Valtionarkiston katonharjaa koristaa kuvanveistäjä C.E. Sjöstrandin suunnittelema veistosryhmä. Se esittää kolmea naishahmoa, jossa keskellä on Suomi-neito ympärillään historia ja muinaistutkimus.

 

 
Valtionarkiston julkisivu Rauhankadulla 1930-luvulla   Valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen työhuoneessaan vuonna 1907
     
   
Arkistomakasiini valurautaisine lattiakonstruktioineen    

Päärakennus avataan yleisölle

Ilmoitus Uusi Suometar -lehdessä

Valtionarkiston Rauhankadun pääsisäänkäynnin ovet avattiin kaikille kiinnostuneille 1. päivä lokakuuta 1891. Asiasta ilmoitettiin muutaman rivin pikku-uutisella sekä Uusi Suometar -lehdessä että Hufvudstadbladetin sivuilla. Kansallisarkiston virka-arkistossa säilytettävän tutkijavieraskirjan sivuilta löytyy tietoa siitä ketkä kävivät Rauhankadun tutkijasalissa ensimmäisenä päivänä.

Yhdeksän tutkijan nimet löytyvät kyseiseltä päivältä. Ensimmäisenä on merkitty "Dr. Fontell" eli August Fontell, joka oli työskennellyt amanuessina ja myöhemmin aktuaarina Valtionarkistossa vuoteen 1885 saakka. Valtionarkistoon hän palasi tutkimaan 1500-luvun voudintilejä. Kaikkiaan uudessa rakennuksessa kävi ensimmäisenä päivänä yhdeksän tutkijaa.

Tutkijaluettelo

Uusi Suometar -lehden lennokas kuvailu Valtionarkiston uudesta rakennuksesta

Arkistonhoitaja, tohtori R. Hausen esitteli pääkaupungin sanomalehdistön edustajille uudisrakennusta jo huhtikuussa 1891, siis puoli vuotta ennen kuin rakennus avattiin yleisölle.

Lue lennokas artikkeli yli sadan vuoden takaa täältä.

Takaisin

Kansallisarkiston juhlavuoden työryhmä

Yhteyshenkilö Christina Forssell, sähköposti etunimi.sukunimi@narc.fi