SuomeksiPå svenska

Merkittävimmät asiakirjat 1890-2009

1890-1899E K4 ehdotusta
1900-1909E K4 ehdotusta
1910-1919E K5 ehdotusta
1920-1929E K4 ehdotusta
1930-1939E K5 ehdotusta
1940-1949E K4 ehdotusta
1950-1959E K4 ehdotusta
1960-1969E K4 ehdotusta
1970-1979E K3 ehdotusta
1980-1989E K4 ehdotusta
1990-1999E K3 ehdotusta
2000-2009E K4 ehdotusta
1890-2010E K12 ehdotusta

Arvonta

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä upeaa kirjapalkintoa (klikkaa kuvaa).

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä upeaa kirjapalkintoa (klikkaa kuvaa).

1900-1909: Ehdotetut asiakirjat

Asiakirjoja voi ehdottaa 14.01.2010-22.01.2010.
Arvostella ja kommentoida voi 01.02.2010-28.02.2010.

VOITTAJA

Hallituksen vahvistama vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys 1906

Vuonna 1906 Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Vuoden 1906 vaalilain mukaan Suomi sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Myös naiset saivat ensimmäisenä Euroopassa äänioikeuden. Yksikamarisen eduskunnan ensimmäsiet vaalit toimeenpantiin maaliskuussa 1907.
Linkki asiakirjaan
7 kommentti(a)21 arvostelu(a)Keskiarvo 5.0

Punainen julistus 1905

Punainen julistus on 1. marraskuuta 1905 Tampereella annettu julistus, joka vaati Suomen senaatin eroa ja yleistä ja yhteistä äänioikeutta, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä sensuurin lopettamista.

Julistuksen laati Kansan Lehden päätoimittaja Yrjö Mäkelin Suomessa 30. lokakuuta alkaneen Venäjän vallankumoukseen liittyneen suurlakon aikana. Sen luki 1. marraskuuta runoilija Kössi Lindström Tampereen Raatihuoneen parvekkeelta.

Julistus oli painettu punaiselle paperille, mistä sen nimikin juontuu. Se ei viitannut mitenkään vasemmistoon. Punainen julistus sisälsi työväen vaatimukset, mutta myös perustuslailliset hyväksyivät sen sisällön.

Helsinkiin lähtenyt toimikunta sai 3. marraskuuta pääkaupungissa hyväksynnän ohjelmalle. Rautatientorin kokouksessa valittiin 4. marraskuuta väliaikainen hallitus. Samana päivänä saapui Helsinkiin keisari Nikolai II:n marraskuun manifesti, joka lakkautti helmikuun manifestin soveltamisen ja siten ensimmäisen sortokauden.

(Lähde: Wikipedia)
4 kommentti(a)11 arvostelu(a)Keskiarvo 4.4

Suuri anomus 1904

Säädyt hyväksyivät 31.12. suuren anomuksen, jossa vedottiin hallitsijaan lainmukaisten olojen pysyttämiseksi voimassa.

(Lähde: Wikipedia)
3 arvostelu(a)Keskiarvo 2.3

Marraskuun manifesti 1905

Marraskuun manifesti on tsaari Nikolai II:n 15. marraskuuta 1905 antama, senaattori Leo Mechelinin sanelema julistus, jolla kumottiiin routavuodet (sortokauden) aloittaneen helmikuun manifestin säädökset ja luvatiin kutsua kokoon Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät säätämään kansanedustuslaitoksen uudistuksen ja kansalaisvapaudet. Manifesti päätti myös Suomen kenraalikuvernöörin diktatorisen vallan.

(Lähde: Wikipedia)
1 kommentti(a)5 arvostelu(a)Keskiarvo 4.0
Asiakirjoja voi ehdottaa 14.01.2010-22.01.2010.

Lue lisää aikakaudesta:

Agricola-Suomen historiaverkko: Suomen historian kronologia
Wikipedia
Koskesta voimaa, Tampereen kaupungin verkkojulkaisu (1900-1918)

Tapahtumia
1900 kielimanifesti: venäjä tuli eräiden virastojen kieleksi
1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin, suuri anomus
1905 suurlakko, ensimmäinen sortokausi päättyy
1906 eduskuntauudistus: yksikamarinen eduskunta ja naisille äänioikeus. Äänioikeusikärajaksi 24 vuotta.
1907 ensimmäiset eduskuntavaalit

Kansallisarkiston juhlavuoden työryhmä

Yhteyshenkilö Christina Forssell, sähköposti etunimi.sukunimi@narc.fi