SuomeksiPå svenska

Merkittävimmät asiakirjat 1890-2009

1890-1899E K4 ehdotusta
1900-1909E K4 ehdotusta
1910-1919E K5 ehdotusta
1920-1929E K4 ehdotusta
1930-1939E K5 ehdotusta
1940-1949E K4 ehdotusta
1950-1959E K4 ehdotusta
1960-1969E K4 ehdotusta
1970-1979E K3 ehdotusta
1980-1989E K4 ehdotusta
1990-1999E K3 ehdotusta
2000-2009E K4 ehdotusta
1890-2010E K12 ehdotusta

Arvonta

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä upeaa kirjapalkintoa (klikkaa kuvaa).

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä upeaa kirjapalkintoa (klikkaa kuvaa).

1980-1989: Ehdotetut asiakirjat

Asiakirjoja voi ehdottaa 14.01.2010-24.09.2010.
Arvostella ja kommentoida voi 01.10.2010-31.10.2010.

VOITTAJA

Suomi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi 1989

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö. Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1989. Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous, joka kokoontui ensimmäisen kerran perustamisvuonna 1949. Jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta päätökset tehdään ministerikomiteassa.

Euroopan neuvoston keskeisiä toimialoja ovat ihmisoikeuskysymykset, oikeudellinen yhteistyö, opetus-, sivistys- ja kulttuuriyhteistyö, sosiaali- ja terveyskysymykset sekä ympäristöyhteistyö.
1 kommentti(a)30 arvostelu(a)Keskiarvo 2.8

Urho Kekkosen eronpyyntö lokakuussa 1981

Urho Kekkosen aika presidenttinä sekä jo sitä ennen hänen roolinsa Suomen politiikassa - kansanedustaja, ministeri, urheilujohtaja, kolumnisti - on ainutlaatuinen henkilökohtaisen kyvykkyyden osoitus. Vaikka Kekkosen sisäpolitiikka ja vastustajien kohtelu ansaitseekin kritiikkiä, niin hän oli erinomainen näkijä sille, milloin ylivoiman edessä on pakko taipua, taittumatta.

Urho Kekkoken allakirjoitti eropyyntönsä 26. lokakuuta 1981. Presidentin luopuminen tehtävästään sinetöitiin seraavana päivänä valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa. Samalla valtioneuvosto päätti valitsijamiesvaalien järjestämisestä 17.-18.1.1982.
23 arvostelu(a)Keskiarvo 2.7

Tasa-arvolaki vuodelta 1986

Lain tarkoituksena on vähentää sukupuoleen liittyvää syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa yleensä ja erityisesti työelämässä. Laki määrittelee mm. että valtion ja kunnan toimielimissä tulee olla naisia ja miehiä molempia vähintään 40 prosenttia sekä muissa julkista valtaa käyttävissä elimissä tulee olla tasapuolisesti naisia ja miehiä. Samana vuonna säädettiin myös laki tasa-arvovaltuutetusta ja tasa-arvolautakunnasta.
1 kommentti(a)37 arvostelu(a)Keskiarvo 2.7

Presidentti J.K. Paasikiven päiväkirjojen julkaiseminen vuosilta 1944-1956, vuonna 1987

Vuosina 1985 ja 1986 julkaistiin Neuvostoliiton KGB-kenraali Viktor Vladimirovin suulla esittämistä - varoituksista huolimatta J.K. Paasikiven päiväkirjat vuosilta 1944-1956, mitä voidaan pitää eräänlaisena Suomen lähihistorian "Berliinin-muurin" murtumisena. Originaalipäiväkirjat toimitettiin Valtionarkistoon 1987, ehdolla, että ne ovat vapaasti käytettävissä.

Satunnaisessa esimerkkisivussa on muistiinpano pohjoismaisten piispojen tervehdyskäynnistä Kultarannassa elokuussa 1949, aikana jolloin pelättiin Kemin lakkorettelöiden eskaloituvan uhkaamaan myös tasavallan presidentin turvallisuutta. Vierailulla veisattiin isänmaan virttä. Virren valinta viittaa hetken poliittiseen tilanteeseen. J. L. Runebergin sanat ovat niin paljonpuhuvia, että tulee kysyneeksi, olisiko piispojen viestin voinut enää selvemmin ilmaista. Arvatenkin piispat karkottivat vallankumouksen aavetta ruotsiksi laulaen, mutta molemmat kielet ovat yhtä todistusvoimaiset:

Sä siunaa mielet vakaiset
ja hurskaat työt ja aikehet.
Lyö maahan maansa pettäjät,
tuo julki juonet ilkeät.
Välsigna varje trofast själ
som önskar det av hjärtat väl.
Men slå vart ondskans uppsåt ned
Som vill dess fall och stör dess fred

Ei ihme, että presidentti oli tyytyväinen pohjoismaisten veljeskansojen uskonnollisten johtajien henkisestä tuesta.
21 arvostelu(a)Keskiarvo 2.3
Asiakirjoja voi ehdottaa 14.01.2010-24.09.2010.

Lue lisää aikakaudesta:

Agricola-Suomen historiaverkko: Suomen historian kronologia
Wikipedia

Tapahtumia
1981Presidentti Urho Kekkonen eroaa.
Otettiin käyttöön kesäaika.
Ronald Reagan valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi.
IBM PC julkistettiin.
Elektroniikkapelit.
AIDS tunnistettiin.
1982Falklandin sota.
Helsingissä otettiin käyttöön metro.
CD-levyt tulevat markkinoille.
NMT-matkapuhelimet.
Commodore 64 -kotitietokone.
E.T.-elokuva.
"Keke" Rosbergista Formula 1:n ensimmäinen suomalainen maailmanmestari.
1983Ympäristöministeriö aloitti toimintansa.
Grenadan miehitys.
1984Bhopalin myrkkyonnettomuus.
Indira Gandhi murhattiin.
Suomen ensimmäinen McDonalds avattiin.
1985Alettiin myöntää lupia kaupallisille paikallisradioille.
Mihail Gorbatšov nousi Neuvostoliiton johtoon.
Live Aid -konsertit.
Ensimmäinen Windows-käyttöjärjestelmä julkaistaan.
1986Presidentti Urho Kekkonen kuoli.
Olof Palme murhattiin.
Mikkelin panttivankidraama.
Uusi sukunimilaki.
Avaruussukkula Challenger tuhoutui.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus.
Dingo-yhtye hajosi.
1987mahdollisuus neuvoa-antavaan kansanäänestykseen toteutui.
Tasa-arvolaki.
1989Suomi Euroopan neuvoston jäseneksi.
Berliinin muurin murtui.
Exxon Valdezin öljyonnettomuus Alaskassa.

Kansallisarkiston juhlavuoden työryhmä

Yhteyshenkilö Christina Forssell, sähköposti etunimi.sukunimi@narc.fi