SuomeksiPå svenska

Merkittävimmät asiakirjat 1890-2009

1890-1899E K4 ehdotusta
1900-1909E K4 ehdotusta
1910-1919E K5 ehdotusta
1920-1929E K4 ehdotusta
1930-1939E K5 ehdotusta
1940-1949E K4 ehdotusta
1950-1959E K4 ehdotusta
1960-1969E K4 ehdotusta
1970-1979E K3 ehdotusta
1980-1989E K4 ehdotusta
1990-1999E K3 ehdotusta
2000-2009E K4 ehdotusta
1890-2010E K12 ehdotusta

Arvonta

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä upeaa kirjapalkintoa (klikkaa kuvaa).

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan neljä upeaa kirjapalkintoa (klikkaa kuvaa).

Kansallisarkiston rakennus 120 vuotta

Kansallisarkiston vanha päärakennus täyttää 120 vuotta vuonna 2010. Rakennus valmistui lokakuussa 1890 arkkitehti Gustaf Nyströmin piirustusten mukaan Helsingin Kruunuhaan Vuohen kortteliin.

Kansallisarkiston päärakennus

Juhlavuoden kunniaksi Kansallisarkisto toteuttaa verkkoasiakirjanäyttelyn, jossa yleisöllä on mahdollisuus ehdottaa ja äänestää seuraavien vuosikymmenien kansallisesti merkittävintä asiakirjaa: 1890-1899, 1900-1909, 1910-1919, 1920-1929, 1930-1939, 1940-1949, 1950-1959, 1960-1969, 1970-1979, 1980-1989, 1990-1999, 2000-2009.

Ehdotusten ja äänestysten perusteella valitaan jokaista vuosikymmentä kohden yksi asiakirja, joka parhaiten ilmentää kyseistä vuosikymmentä tai on muulla tavalla esimerkiksi poliittisesti, taloudellisesti tai kulttuurisesti tärkeä tai huomion arvoinen. Vuoden lopussa valitaan kaikkien vuosikymmenien tärkein asiakirja. Asiakirja voi olla yksittäinen dokumentti tai edustaa laajempaa lähderyhmää. Asiakirjan ei tarvitse olla Kansallisarkistossa vaan voi olla missä tahansa suomalaisessa arkistossa.

Ensimmäisen vuosikymmenen merkittävin asiakirja valitaan tammikuussa, seuraava helmikuussa ja niin edelleen. Toivomme vilkasta osanottoa ja paljon ehdotuksia perusteluineen. Jokainen voi vapaasti ottaa kantaa ehdotuksiin ja niihin liittyviin perusteluihin. Ehdotukset ja äänestys etenee seuraavan aikataulun mukaan.

Jokaisesta ehdotuksesta voi antaa 1-5 pistettä.

Lähetä ehdotuksesi vasemmanpuoleisesta sarakkeesta löytyvien linkkien kautta.

Voittaneet asiakirjat

1890-2010

Tarton rauhansopimus 1920

"Tarton rauhansopimus määritteli itsenäisen Suomen rajat ensimmäisen kerran ja määritteli pohjan, jolta suhteita itänaapuriin rakennettiin koko maailmansotien välisen ajan. Sen tulkintoihin palattiin toistuvasti, kun tulehtuneiden idänsuhteiden aiheuttamia selkkauksia selvitettiin.

Suomessa huonosti tunnettu mutta merkityksellinen yksityiskohta on, että neuvostoliittolaisessa ja venäläisessä historiankäsityksessä sopimuksen katsotaan päättäneen ensimmäisen Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan. Voisiko yksittäinen asiakirja enää enempää tehdä?"

2000-2009

Valtion tuottavuusohjelma 2003

Valtion tuottavuusohjelma käynnistyi vuonna 2003 osana hallinnon kehittämistoimintaa, jolloin pääministeri Matti Vanhasen hallitus esitteli "Tuottavuuden toimenpideohjelman".

Vanhasen toinen hallitus on jatkanut tuottavuusohjelman toteuttamista siten, että toimenpiteiden vaikutus ulottuu vuoteen 2015 asti. Tuottavuusohjelma tunnetaan julkisuudessa henkilötyövuosivähennyksistä, joista hallitus päätti ensimmäisen kerran kehyspäätöksessään maaliskuussa 2005.

Hallitus viimeisteli tuottavuusohjelman jatkovaiheita

1990-1999

Tasavallan presidentin vaalit 1994

Tasavallan presidentti valittiin vuonna 1994 ensimmäisen kerran suoralla kansanäänestyksellä. Lisäväriä vaalitaistelu sai siitä, että Suomi kävi samanaikaisesti myös EU-neuvotteluja. Ensimmäisellä äänestyskierroksella oli mukana kymmenen ehdokasta. Toisella kierroksella olivat vastakkain SDP:n ehdokas Martti Ahtisaari ja RKP:n ehdokas Elisabeth Rehn.

Uusi vaalitapa edellytti, että ehdokkailla oli oltava tehokkaat kampanjatoimistot. Martti Ahtisaaren vaalityötä tuki ja organisoi Presidentti -94 -niminen yhdistys. Kuvassa vaalitilaisuuksien mainoslehtisiä Espoosta ja Lappeenrannasta keväältä 1993.

1980-1989

Suomi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi 1989

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö. Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1989. Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous, joka kokoontui ensimmäisen kerran perustamisvuonna 1949. Jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta päätökset tehdään ministerikomiteassa.

Euroopan neuvoston keskeisiä toimialoja ovat ihmisoikeuskysymykset, oikeudellinen yhteistyö, opetus-, sivistys- ja kulttuuriyhteistyö, sosiaali- ja terveyskysymykset sekä ympäristöyhteistyö.

1970-1979

ETYK-kokouksen päätösasiakirja 1975

Etykin huippukokous järjestettiin Helsingin Finlandia-talossa heinä- ja elokuun vaihteessa vuonna 1975. Mukana olivat 35 maan valtionpäämiehet. Heistä mainittakoon mm. Neuvostoliiton johtaja Leonid Bre¸nev, Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford, Italian pääministeri Aldo Moro, Ranskan presidentti Valery Giscard d’Estaing, Ruotsin pääministeri Olof Palme, Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Schmidt, DDR:n puoluejohtaja Erich Honecker ja Romanian presidentti Nicolae Ceauşescu. Presidentti Urho Kekkonen toimi kokouksen isäntänä. Kyseessä oli yksi kaikkien aikojen suurimpia tapahtumia Suomessa Helsingin olympiakisojen ohella.

Päätösasiakirja allekirjoitettiin 1.8.1975. Se on 6-kieleinen ja alkuperäinen säilytetään Suomen Ulkoministeriön arkistossa. Muut osanottajamaat saivat siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen.

1960-1969

Laki keskioluesta 1968

Eduskunta hyväksyi vuoden 1969 alussa voimaan tulleen keskiolutlain äänin 137-33.

1. tammikuuta 1969 keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Tämä oli kieltolain jälkeen merkittävin muutos alkoholipolitiikassa. Kun vuonna 1968 koko Suomessa oli alle 600 ravintolaa, vuonna 1969 A-oikeuksin (ns. täydet anniskeluoikeudet) varustettuja ravintoloita oli jo 795, ja lisäksi 2716 keskiolutravintolaa, joita ei ennen keskiolutlakia ollut. Tuohon aikaan alkon myyntiverkosto oli harva ja keskioluen vapautuminen helpotti merkittävästi alkoholin ostamista maaseudulla.

(Lähde: Wikipedia)

1950-1959

Juliste Helsingin kesäolympialaisista 1952

Vuoden 1952 kesäolympialaiset Helsingissä järjestettiin Olympiastadionilla 20.-27. heinäkuuta. Kisoihin osallistui ennätyksellisesti 957 osanottajaa 57 maasta. Eniten urheilijoita tuli Neuvostoliitosta.
Helsinki oli saanut olympiakisat jo vuonna 1940, jotka peruutettiin toisen maailmansodan takia. Lopulta Helsingille myönnettiin sodan jälkeen kisojen järjestäminen vuonna 1952. Kisojen avajaiset olivat 19.7. ja Paavo Nurmi sytytti olympiatulen.

Juliste on Helsingin kaupunginarkiston olympiakomitean arkistosta.

1940-1949

YYA-sopimus 1948

Vuonna 1948 laadittu ja useasti uudistettu ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä saneli vuosikymmeniksi ne reunaehdot, joiden rajoissa Suomen ulkopolitiikka ja osin sisäpolitiikkakin liikkuivat. Erityisesti 1900-luvun jälkipuolen kriiseissä sopimus oli aina taustalla Suomen määritellessä kantansa eri tilanteissa.

Riippumatta siitä, oliko YYA-sopimuksen laadinta ja olemassaolo hyvä vai paha asia on se ehdottomasti yksi 1940-luvun keskeisimmistä ja merkittävimmistä asiakirjoista. Mikä muu saman ajan asiakirja olisi Suomessa ja ulkomailla yhtä tunnettu ja tiedostettu?

1930-1939

Tyyppitalopiirustukset 1937

Suomessa alettiin kehitellä asuinrakennusten tyyppitaloja 1920-luvulla. Sosiaalihallitus tilasi vuonna 1934 Elias Paanaselta kaupunkeihin tarkoitetun tyyppitalosarjan, yhteensä 12 mallia. Alvar Aalto puolestaan aloitti 1936 standardoidun talojärjestelmän suunnittelun A. Ahlström Oy:lle. AA-järjestelmän Standard-talomalli oli kooltaan 40 m² (tyyppi A), 50 m² (tyyppi B) tai 60 m² (tyyppi C).

Talot olivat yksikerroksisia, matalia vinoharjakattoisia ja yleensä kellarillisia. Ikkunat olivat eri kokoisia tilan käyttötarkoituksen mukaan. Myös Aarne Ervi suunnitteli 30-luvun lopulla tyyppitalon kaupunkien asuntokomitean tilauksesta. Talo oli yksikerroksinen ja satulakattoinen, ilman kellaria.

(Lähde: Wikipedia)

1920-1929

Tarton rauhansopimus 1920

"Tarton rauhansopimus määritteli itsenäisen Suomen rajat ensimmäisen kerran ja määritteli pohjan, jolta suhteita itänaapuriin rakennettiin koko maailmansotien välisen ajan. Sen tulkintoihin palattiin toistuvasti, kun tulehtuneiden idänsuhteiden aiheuttamia selkkauksia selvitettiin.

Suomessa huonosti tunnettu mutta merkityksellinen yksityiskohta on, että neuvostoliittolaisessa ja venäläisessä historiankäsityksessä sopimuksen katsotaan päättäneen ensimmäisen Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan. Voisiko yksittäinen asiakirja enää enempää tehdä?"

1910-1919

Itsenäisyysjulistus 1917

Itsenäisyysjulistus liittyy senaatin 4.12.1917 pitämään istuntoon, jossa senaatin talousosaston puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ilmoitti eduskunnalle käsiteltäviksi annettavat hallituksen esitykset. Ensimmäinen niistä oli ilmoitus Ståhlbergin perustuslakikomitean valmistelemasta esityksestä Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, "joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta". Samana päivänä on allekirjoitettu senaatin Suomen kansalle osoittama itsenäisyysjulistus, jonka sanamuoto on lähes Svinhufvudin eduskunnassa esittämän lausunnon mukainen. Tekstin oli laatinut senaattori E. N. Setälä.

1900-1909

Hallituksen vahvistama vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys 1906

Vuonna 1906 Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Vuoden 1906 vaalilain mukaan Suomi sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Myös naiset saivat ensimmäisenä Euroopassa äänioikeuden. Yksikamarisen eduskunnan ensimmäsiet vaalit toimeenpantiin maaliskuussa 1907.

1890-1899

Suuri adressi 1899

Helmikuun Manifestille alettiin vastalauseeksi puuhata kansalaisadressia, johon oli tarkoitus kerätä mahdollisimman monen suomalaisen allekirjoitus. Nimiä adressiin keräsivät ensisijaisesti maakuntiin lähetetyt ylioppilaat kylästä toiseen hiihtämällä.

Adressiin saatiin muutaman viikon aikana kerättyä yhteensä runsaat puoli miljoonaa nimeä. Yhteenkoottuna nimilistasta muodostui kaikkiaan 26 kirjanidettä.

Kansalaisadressia perille toimittamaan nimitettiin viidensadan hengen lähetystö, johon oli valittu edustaja jokaisesta Suomen pitäjästä. Adressi ei kuitenkaan päässyt perille, sillä useista yrityksistä huolimatta Nikolai II ei suostunut ottamaan lähetystöä vastaan.

Kansallisarkiston juhlavuoden työryhmä

Yhteyshenkilö Christina Forssell, sähköposti etunimi.sukunimi@narc.fi