Arkistot kertovat -verkkonäyttely

Tammikuu4 asiakirjaa
Helmikuu5 asiakirjaa
Maaliskuu4 asiakirjaa
Huhtikuu4 asiakirjaa
Toukokuu5 asiakirjaa
Kesäkuu5 asiakirjaa
Elokuu3 asiakirjaa
Syyskuu4 asiakirjaa
Lokakuu3 asiakirjaa
Marraskuu3 asiakirjaa
Joulukuu1 asiakirjaa
Avaa kuva uudessa ikkunassa

Elokuu

Ehdota asiakirjaa

Kenkätehtaan pojat jatkosodassa

Myrsky Petäjän kirje 27.7.1941Hämeenlinnan Kenkätehtaan johtajana ja johtokunnan puheenjohtajana oli vuosina 1932 –
1965 Juho David Teljo. s. Tampereella vuonna 1899.

Hämeenlinnan maakunta-arkiston Sota-ajan muistot talteen - kokoelmaan sisältyy Juho Teljon saamaa kenttäpostia. ”Kenkätehtaan poikien” kirjeistä heijastuvat mieliala ja rintaman olosuhteet.

Myrsky Petäjä on 27.7.1941 päivätyssä kirjeessään luottavaisin mielin sodan loppumisen suhteen. Heinäkuussa karamellit ja tupakka olivat mieluisia terveisiä kotikaupungista!

Svante Valtonen arvostaa 14.10.1941 saamiaan saappaita jotka olivat tarpeen Ryssänmaan soisessa maastossa. Kotiin arvelee hänkin päästävän ainakin joululomalle.

30.12.1941 Otto Laurila kiitää Herra Johtajaa saamistaan tossuista. Samana päivänä Antti Koskinen kertoo pakkasta olevan jatkuvasti – 40º C, lämpöiset huopatossut olivat silloin tarpeen.
Toiveet sodan pikaisesta päättymisestä loppuvat.

Lähteet: Hämeenlinnalaisia 1639 – 1989, Hämeenlinna 350 vuotta; Suomen metsänhoitajat 1946 – 1960, Lohja 1961.
Reino Laajan kirje 17.8.1941 Svante Valtosen kirje Syväriltä 14.10.1941 Otto Laurilan kirje Syväriltä 30.12.1941 Antti Koskisen kirje Poventsasta 30.12.1941

Kommentoi asiakirjaa >>

Keidas erämaassa

Helismaan poppoo. 1:5 Vieraskirja 1943-1944. Vako Oy:n Aunus hotellin arkisto. JoMA.Heti jatkosodan alkuvaiheessa perustivat neljä suurinta kaupan keskusliikettä – SOK, OTK, Kesko ja Tuko sotilashallinnon siunauksella yhteisen kaupallisen yhteenliittymän Vako Oy:n. Vako Oy:n tehtävänä oli edistää elinkeinotoimintaa miehitetyssä Itä-Karjalassa. Syvempänä tavoitteena oli luonnollisesti herättää karjalaisessa väestössä luottamusta suomalaista hallintoa kohtaan.

Osana tätä toimintaa Vako Oy avasi kaksi hotellia, toisen Äänislinnaan (Petroskoi) ja toisen Aunuksenlinnaan (Olonets). Hotelli Aunus avattiin jo lokakuun lopulla 1941. Kaksikerroksisessa puurakennuksessa oli kymmenen yksinkertaista, mutta siistiä vierashuonetta sekä ruokasali keittiöineen. Hotelli Äänislinna oli sitä suurempi ja ilmeisesti myös tunnelmaltaan hienostuneempi.

Hotelli Aunus oli sekä sotilaiden, että miehitetyllä alueella liikkuneiden siviilien suosima lepopaikka ankaran arjen keskellä. Se oli vieraskirjojen merkintöjen mukaan ”keidas erämaassa”, ”tuhannen riemun hotelli”, jossa ”huumori desinfisioi”. Hotellissa yöpyivät ohikulkijat, siellä järjestettiin kokouksia ja koulutustilaisuuksia, vietettiin iltaa tai vain tavattiin tuttavia korvikekupposen ääressä. Vierailijoiden joukosta voi löytää tuttuja nimiä kuten sodan loppuvaiheessa viihdytysjoukoissa olleen Reino Helismaan sekä TK-luutnantti Olavi Paavolaisen. Ovatpa Stalin ja Churchillkin päässeet jonkun vitsiniekan avustuksella vieraskirjan lehdille.

Viimeiset vieraat ovat piirtäneet nimensä kirjaan ”Invasion päivänä 6.6.-44”, jolloin suurhyökkäys Kannaksella alkoi. Hotellin emäntä Toini Pengerkoski lähti vieraskirjan loppuun tekemiensä merkintöjen mukaan Aunuksenlinnasta 19.6. klo 22.15. Suurhyökkäys Syvärillä alkoi 20.6.1944. Aika Karjalan kansan keskellä oli päätöksessä.
1 kommentti(a)
Hotelli Aunus. Kuva teoksesta Simonen Seppo, VAKO OY. Kaupallista toimintaa Itä-Karjalassa 1941-1944. Helsinki 1971. Hotellia emännöi paljon pidetty Toini Pengerkoski (os. Kiuru). 1:1 Vieraskirja 1941-1944. Vako Oy:n Aunus hotellin arkisto. JoMA. Kaikki eivät olleet tarjoiluun yhtä tyytyväisiä. 1:5 Vieraskirja 1943-1944. Vako Oy:n Aunus hotellin arkisto. JoMA.

Kommentoi asiakirjaa >>

Vene, ruuhi vai paatti ?

Ruotsinkatrillin nuotit.  PA Nummelinin arkisto, 6 Kansanperinne, 6 b . TMAKotiseutuharrastaja, kansanperinteen kerääjä ja pelimanni Petter August Nummelin (1836 - 1925) oli itseoppinut talonpoika, joka päätyökseen viljeli Luonnonmaan Käkölän Ylitaloa sekä Rymättylän Ruokorauman Länsitaloa.

Elinvuosiensa varrella hän dokumentoi valtavat määrät mielenkiintoisia tapoja Lounais-Suomen alueelta yhdessä poikiensa Pekka ja Runo S. Angervon sekä veljensä Robert Nummelinin kanssa. Pääosin heidän keräämäänsä aineisto valottaa meille alueen arjen saaristoelämän tapahtumarikasta kulkua.

Aineistosta voi poimia mm. arvoituksia ja sananlaskuja vastauksineen, kansantanssien askelkuvioita (ohjeet mm. Ruotsinkatrillin tanssimiseen), kalastusta, saalismääriä ja talvinuottausta koskevia tietoja, vuoroviljelyohjeita, vesikulkuneuvoja ja niistä käytettyjä (tyyppi)nimityksiä, maantieteellisiä maisema- ja paikalliskuvauksia sekä maallisen että hengellisen musiikin nuotteja ja laulujen sanoja.
Muistiinpanoja kulkuneuvoista I - verkkovene. 8 Kulkuneuvot, 8 b. PA Nummelinin arkisto. TMA. Muistiinpanoja kulkuneuvoista I - tervaveneen osat. PA Nummelinin arkisto, 8 Kulkuneuvot, 8 b . TMA. Muistiinpanoja kulkuneuvoista I - venhe. PA Nummelinin arkisto, 8 Kulkuneuvot, 8 b . TMA. Muistiinpanoja kulkuneuvoista I - veneen läpileikkaus. PA Nummelinin arkisto, 8 Kulkuneuvot, 8 b . TMA. Muistiinpanoja kulkuneuvoista I - verkkovene. 8 Kulkuneuvot, 8 b. PA Nummelinin arkisto. TMA. Muistiinpanoja kulkuneuvoista I - tervaveneen osat. PA Nummelinin arkisto, 8 Kulkuneuvot, 8 b . TMA. Muistiinpanoja kulkuneuvoista I - venhe. PA Nummelinin arkisto, 8 Kulkuneuvot, 8 b . TMA. Muistiinpanoja kulkuneuvoista I - veneen läpileikkaus. PA Nummelinin arkisto, 8 Kulkuneuvot, 8 b . TMA.

Kommentoi asiakirjaa >>

Kansallisarkiston arkistot kertovat -työryhmä

Yhteyshenkilö Christina Forssell, sähköposti etunimi.sukunimi@narc.fi