Suomeksi | På svenska

Asiakirjanäyttely Titanic 100 vuotta

Kohti Amerikkaa vuonna 1912

Sillä aikaa kun jättiläisiä taottiin Belfastin telakalla Irlannissa, jatkui siirtolaisten kulku Uuteen maailmaan. Myös Suomesta riitti matkalaisia. Täältä kulkureitti oli tavallisesti sellainen, että matka alkoi Hangosta, josta Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön alukset kuljettivat matkustajat Englantiin, tavallisimmin itärannikolle Hullin kaupunkiin. Sieltä matka junalla yleensä länteen Liverpoolin satamaan, josta Atlantin ylittävät laivat lähtivät. Keväällä 1912 kuljettiin myös etelään Englannin kanaalin rannalle, valtamerilaivojen sikäläisin lähtösatamiin.

Koska valtameren yli pyrkijöiden virta oli runsas, oli myös tarjontaa runsaasti. Keväällä 1912 lähteneistäkin Pekka ja Elin Hakkarainen ilmoittivat jatkavansa matkaa Englannista Cunard Linen Mauretanian matkassa. Samoin munsalalaisten Jacob Johansonin, Anna Sjöblomin, Jacob ja Karl Wiklundin oli tarkoitus jatkaa matkaa Adriaticilla, mutta hiililakon vuoksi laiva muuttui Titaniciksi. Se ei seuruetta harmittanut. Jos valtaisan Titanicin neitsytmatkasta tiedettiin, suuntasi kulkunsa sille vain osa tuohon aikaan matkalle lähteneistä.

Asiakirjat

Matkustusasiakirjoja

Anna Sofia Sjöblomin esteettömyystodistus (hinderlöshetsbetyg), saatu Uudenkaarlepyyn nimismieheltä.
Vaasan lääninhallituksen lääninkanslian I arkisto, Esteettömyystodistukset 1912 (Eha:48), Vaasan maakunta-arkisto.
Helsingin poliisilaitoksen passitoimiston luettelot vuodelta 1912 sisältävät tietoja siirtolaisista, myös Titanicilla matkustaneista. Tässä passinhakijoiden luettelossa kerrotaan Helsingissä Aleksanterinkatu 19:ssä asuneesta insinööri Erik Collanderista. Kansallisarkisto.

 

2 kommentti(a).
Kommentoi >>

Iisakki (Latva-)Äijön kutsunta-asiakirjat

Monet Titanicin suomalaisista olivat aikanaan osallistuneet autonomisen Suomen sotaväen eli niin sanotun vanhan väen kutsuntaan. Iisakki Äijön kutsuntamerkintä löytyy Vaasan läänin vuoden1892 kutsuntaluettelosta (K-8/12). Kansallisarkisto.

 

0 kommentti(a).
Kommentoi >>
© Kansallisarkisto