Kaikki eivät pelastuneetMatkustajat eivät aluksi ymmärtäneet onnettomuuden vakavuutta. Ensimmäiset pelastusveneet laskettiin vesille lähes tyhjinä. Anna Sinkkostakin nolotti joutua pelastusveneeseen ja hän kuvitteli palaavansa vielä laivalle. Osa matkustajista kiipesi laivan yläkansille, sillä he kuvittelivat olevansa siellä turvassa odottamassa tulossa olevaa pelastusalusta. Lopulta onnettomuuden vakavuus alkoi selvitä matkustajille ja heidän joukossaan nousi paniikki. Osa pelastuneista kertoi, että ovia olisi lukittu kolmannen luokan matkustajien edestä. Tätä ei ole myöhemmin voitu todistaa. Taustalla saattoi olla kieliongelmia. Joka tapauksessa suuri ryhmä siirtolaisia syöksyi kannelle vasta viime tingassa. Pelastusveneissä olleet matkustajat kuulivat suuren paukahduksen, kun laivan runko katkesi kahteen osaan. Pinnalla vielä oleva perä nousi pystyasentoon ja laivalla vielä olevat roikkuivat sen kaiteissa viimeisillä voimillaan. Perä upposi nopeasti ja ihmiset vajosivat mereen. Hengissä mereen päätyneet huusivat apua, mutta vain harva pelastusvene palasi heitä auttamaan. Titanicin haaksirikossa hukkui 43 suomalaista. Suurimman osan heidän ruumiita ei koskaan löydetty. Hukkuneisiin kuului mm. Martta Hiltunen, joka oli auttanut ystäväänsä Anna Hämäläistä ja tämän poikaa Wiljoa pääsemään kannelle. Merestä löydettiin onnettomuuden jälkeen Anders Gustafssonin, Jacob Johanssonin, Jacob Wiklundin ja tuntemattoman suomalaisen naisen ruumis (taskussa 150 Suomen markkaa). Tuntematon nainen tunnistettiin Wendla Heiniseksi vuonna 1991. Asiakirjat Menehtyneitä koskevia tietoja
1 kommentti(a).
Kommentoi >>Sanomalehdissä julkaistiin paljon artkkeleita, joissa pohditiin haaksirikon syitä ja syyllisiä
0 kommentti(a).
Kommentoi >> |
|