Suomeksi | På svenska

Turun maakunta-arkisto 80 vuotta

Henkilökunta

Kaarlo Österbladh

Ensimmäiseksi maakunta-arkistonhoitajaksi nimitettiin Kaarlo Österbladh. Hän toimi virassa 1.6.1932 alkaen väliaikaisena ja 10.2.1936 alkaen vakituisena. Vuonna 1878 syntynyt Österbaldh oli tunnettu Suomen kirkollisten asiakirjojen tuntijana, kirkkohistorian tutkijana ja suomenkielisen yliopiston tukijana.

Österbladhin monipuolisesta työkokemuksesta ja urasta yliopisto- ja tiedemiehenä oli hyötyä 1930-luvun alkupuolen niukoissa taloudellisissa oloissa. Maakunta-arkiston kokoelmien nopea kartuttaminen perustui systemaattisesti luotuihin viranomaiskontakteihin. Vuotta 1882 vanhempien historiallisten arkistoaineistojen kerääminen käynnistettiin heti kesällä 1932, jolloin asiakirjojen siirtoa koskevan pyyntökirjeen sai lähes sata valtion viranomaista.

 

Maakunta-arkiston muu henkilökunta

Kaarlo Österbladhin lisäksi maakunta-arkistoon palkattiin vuonna 1932 tilapäinen apulainen ja harjoittelijoita eripituisiksi ajoiksi. Seuraavana vuonna palkattiin ylimääräiseksi apulaiseksi filosofian maisteri Aimo Wuorinen, joka toimikin näissä tehtävissä aina vuoteen 1936 asti. Vuonna 1937 Aimo Wuorinen nimitettiin Turun maakunta-arkiston ensimmäiseksi amanuenssiksi.

Vuoden 1933 huhtikuussa aloitti maakunta-arkistossa puhtaaksikirjoittajana ylioppilas Karin Holmquist. Alkuvuosina vanhtimestari-talonmies-lämmittäjänä toimi Taavetti Toimela. Vuonna 1935 hän sai avukseen apulaislämmittäjän, Toivo Parikan, jonka ura talossa jatkuikin sitten aina vuoteen 1970 asti.

Työtehtävät alkuvuosina olivat erilaisten asiakaspalvelu- ja hallintorutiinien lisäksi arkistojen vastaanottamista, niiden paikalleen sijoittamista, järjestämistä ja luettelointia sekä erilaisten hakemistojen laatimista. Tuolloin pantiin alulle mm. perukirja- ja lainhuutokortistojen laatiminen. Niistä varsinkin lainhuutokortisto on edelleen tärkeä hakemisto entisen Turun ja Porin läänin alueen lainhuudatuksiin. Hakemistojen laadintaan osallistuivat niin maakunta-arkistonhoitaja, amanuenssi, puhtaaksikirjoittaja kuin talossa työskennelleet harjoittelijatkin. Maakunta-arkistonhoitaja Österbladh sairastui sotasyksynä 1942 ja menehtyi sairauteensa 31.12.1943. Maakunta-arkistonhoitajan sairauden aikana ja hänen kuolemansa jälkeen taloa johti tilapäisesti amanuenssi Aimo Wuorinen. Henkilökunnan määrä oli Österbladhin kaudella vähitellen kasvanut, ja hallintorutiinit olivat alkaneet sujua omalla painollaan.

Asiakirjat

Puhtaaksikirjoittaja Karin Holmquist

Turun maakunta-arkiston ensimmäinen puhtaaksikirjoittaja Karin Holmquist oli aikaisemmin työskennellyt Länsi-Suomen Osake-Pankin ja Maakunta-Pankki Oy:n palveluksessa. Maakunta-arkistossa hänen työtehtäviinsä kuului kirjeiden ja tilattujen otteiden puhtaaksikirjoittaminen. Tämän lisäksi hän mm. järjesti arkistoja, laati erilaisia hakemistoja ja toimi päivystäjänä. Hänen ensimmäisiin töihinsä kuului mm. aatelisten perukirjojen luetteloiminen.

Karin Holmquist aloitti Turun maakunta-arkiston palveluksessa 1.4.1933 ollessaan 37-vuotias. Hän siirtyi eläkkeelle 1.8.1959 ja oli tällöin 63-vuotias. Hän kuoli neljä päivää eläkkeelle siirtymisensä jälkeen 64-vuotissyntymäpäivänään.

0 kommentti(a).
Kommentoi asiakirjaa >>

Karin Holmquistin ansioluettelo

Ote Karin Holmquistin nimikirjasta

0 kommentti(a).
Kommentoi asiakirjaa >>

Turun maakunta-arkiston kortistot

Turun maakunta-arkistossa laadittiin toiminnan aloittamisesta lähtien useita vuosikymmeniä erilaisia kortistohakemistoja. Kortistot jakautuvat henkilö-, paikkakunta- ja asiakortistoihin.

Suurimpia kortistoja ovat perukirja- ja lainhuutokortistot sekä Turun henkikirjakortisto ja Dahlströmin kortisto. Muita kortistoja ovat mm. aatelisten peruskirjojen kortisto, Turun poliisilaitoksen ulkomaalaisten kortisto ja Suomen palovakuutuskonttorin kortisto. Osa kortistoista on laadittu muualla ja saatu lahjoituksena maakunta-arkistoon.

Yllä olevassa kuvassa on yksi kortti perukirjakortistosta. Kortiston tiedot ovat 1700-luvulta n. vuoteen 1930 asti ja kortit ovat henkilön etunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tämä on yksi niistä kortistoista, joiden laatimistyö aloitettiin jo 1930-luvulla.

0 kommentti(a).
Kommentoi asiakirjaa >>
© Kansallisarkisto